Eilen käytiin keväisellä metsälenkillä ja meidän meno oli kyllä kaikkea muuta kuin rauhallista. Lenkki oli muutenkin varsin tapahtumarikas, mutta kaiken huipennus oli kyllä se, kun Muusa lähti pinkomaan täyttä vauhtia mäyrän perään. Taisi korvat tippua jonnekkin matkalle vattupuskissa rymytessä ja silmissäkin näkyi vain se mustavalkea karvakerä. Meidän piti lähteä isäni kanssa niiden veijareiden perään ja huhhuh, olihan siinä menemistä itse kullakin. Kyllä siinä hikipisaroita vieri otsalle yksi jos toinenkin. Lopulta tilanne rauhoittui ja saatiin vihdoin otettua Muusa takaisin hihnaan, mutta hetken aikaa ei tiedetty minne asti oikeen ollaan tultu. Onneksi pellon reunasta näkyi tuttu talo ja siitä sitten osattiin takaisin kotiin. Olipa taas melkoista meininkiä. Muusasta kaikki myllertävä ja lyllertävä on hirmu mielenkiintoista, joten sen arvaa kuinka käy, kun jotain sellaista tulee vastaan.
Lopuksi vielä vähän mukavampia uutisia. Käväisimme eilen iltapäivällä agin alkeiskurssin hallittavuustestissä eikä oikeastaan olisi voinut paremmin mennä. Jippii! Ihmettelen jos emme ryhmään pääse. Vaikka onhan sekin mahdollista, sillä eihän kaikki halukkaat siihen mahdu. Nyt vaan sormet ja varpaat pystyyn pystyyn! (:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Muusa Koiranetissä
Aikamoinen "personal trainer" tuo Muusa, kun laittoi teidät tuolla lailla pinkomaan.
VastaaPoistaSormet, varpaat ja tassut pystyyn todellakin teidän puolesta! Hienoa, että hallittavuustesti meni hyvin! Mekin päästään agiliitäilemään pentukurssin muodossa vasta elokuussa. Niin paljon oli ilmottautuneita, että päättivät järjestää kaksi kurssia ja me jouduttiin sit jälkeisempään ryhmään. No, pääasia että päästään :) Sitten sen jälkeen vain jonottamaan alkeiskurssille ;)
VastaaPoistaAurinkoista toukokuuta! Toivotteleepi, Mari ja Koda
Voi kiitos. (: Kirjoittelen mahdollisimman pian uusia kuulumisia sekä tiedon siitä, pääsimmekö ryhmään.
VastaaPoista