Eilen oltiin taas tokoilemassa ja temppuilemassa muiden koirakoiden kanssa. Ihan hyvin meni, myös ne aiemmin hieman hankalat ohitukset. Muusa aina niin mielellään vähän tekisi tuttavuutta muiden koirien kanssa. Semmoiset perusjutut on ihan hyvää kertausta ja muistutusta kotitreenien lisäksi. Kotonakin vielä harjoiteltiin kaikenlaista ja myös ne meni tosi kivasti. Olisikos kellään muuten jotain vähän erikoisempia temppuehdotuksia vaikkapa koiratanssia varten? Mielelläni kuulisin.
Ehkäpä huomenna voisi mennä vähän pidemmälle lenkille ja viikonlopun aikaan myös koirapuistoon jos sää sallii.
Kiitos kaikille uusille kuin vanhoillekkin kävijöille, liittykääpä myös lukijoiksi ja kirjoitelkaa kommentteja. Se aina lisää vireyttä postailla ja laittaa kuulumisia tänne blogiin. Kiva, että niinkin moni on bongannut Muusan Pirkka- lehdestä.
perjantai 28. toukokuuta 2010
tiistai 25. toukokuuta 2010
Piknik ja merkkipäivä
Viikonloppuna meillä oli yökyläilemässä hieman koirakammoinen pikku neiti. Me ajateliin lähteä piknikille, mutta levitettiinkiin viltti vain pihanurmikolle. Mitä sitä mennä mertä edemmäs kalaan niinkuin sanotaan. Mutta siis, hyttysiä oli kuitenkin niin paljon, että jouduin virittelemään suojaverkon syreenipuskan oksille. Hyvin me sitten saatiin olla rauhassa ilman ininää. Muusakin mahtudettiin mukaan ja se sai jyrsiä herkkuluuta sillä aikaa kun me syötiin eväät. Hyvin onnistunut piknik kokonaisuudessaan. (:
Eilen oli Muusa- neidon 2-vuotis syntymäpäivä! Eipä se varmaankaan itse ymmärtänyt juhlan syytä, mutta ostettiin sille kuitenkin herkkuruokaa, pateeta ja kermaa. Normaalistihan Muusa ei saa purkkiruokia eikä muitakaan sen tyyppisiä, mutta tämä olikin poikkeus ja poikkeushan vahvistaa säännön, eikö? Kun se kuuli keittiöstä kippojen ja kulhohen kolinaa, niin pian oli karvainen kuono melkein keittiön pöydän reunalla. Ilmeisesti tuoksu oli kovin hyvä. Kun lautanen laskettiin lattialle ei Muusalla ollut aikaa edes odottaa lupaa syömiseen. Hyvin maistui synttäriherkku.
Eilen oli Muusa- neidon 2-vuotis syntymäpäivä! Eipä se varmaankaan itse ymmärtänyt juhlan syytä, mutta ostettiin sille kuitenkin herkkuruokaa, pateeta ja kermaa. Normaalistihan Muusa ei saa purkkiruokia eikä muitakaan sen tyyppisiä, mutta tämä olikin poikkeus ja poikkeushan vahvistaa säännön, eikö? Kun se kuuli keittiöstä kippojen ja kulhohen kolinaa, niin pian oli karvainen kuono melkein keittiön pöydän reunalla. Ilmeisesti tuoksu oli kovin hyvä. Kun lautanen laskettiin lattialle ei Muusalla ollut aikaa edes odottaa lupaa syömiseen. Hyvin maistui synttäriherkku.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)