Kun kerrankin oli mahdollisuus pyöriskellä Muusan kanssa kaupunkimaisemissa ja uusissa hajuissa, lenkkeilimmekin melkeimpä jokaisessa välissä. Siinä samalla saimme hyvää ohitustreeniä, kun uusia koiria tuli vastaan melkeimpä joka nurkalla. Yksi Kotkan useammista koirapuistoistakin tuli tutuksi ja vihdoin oli myös helppo käydä kahvilla kävellen (toisin kuin kotona, lähin paikka mistä saa kahvia on noin kymmenen kilometrin päässä).
Kokonaisuudessaan matka oli tosi mukava, ei jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi. Suosittelen Kotkaa ja Villa Lehmusta lämpimästi kaikille koiraihmisille. Ainoa pikkuinen huomautus on, että majoitushuoneisiin täytyy mennä melkoinen määrä rappusia, joten rappukammoisille koirille tämä voi olla hiukan vaikeampi rasti. Meillä rappusissa ei onneksi ole minkäänlaista ongelmaa.

Mikäs siinä, kivaa vaihtelua ja piristystä meidän tavalliseen maalaisarkeen. (:
(Ylimmässä kuvassa Villa Lehmus ulkoapäin, keskimmäisessä Muusa kurkistelee ikkunasta pihamaalle ja alimmassa Sapokan vesipuisto ilta-auringossa.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti