Viime lauantaina Tiina Bång tutustutti meitä ja kahdeksaa muuta koirakkoa lihashuoltoon ja sen tärkeimpiin seikkoihin. Kurssi järjestettiin Musti & Mirri- areenalla, meille jo tutuksi tulleessa paikassa. Alkuun ole jonkin verran teoriaa koiran luustosta, suurimmista ja tärkeimmistä lihaksista sekä nivelistä. Päähän jäikin melkoinen tietopaketti alku- ja loppuverryttelyn tärkeydestä ja syvin lihasten treenaamisesta sekä sitä sun tätä tärkeää asiaa. Kun asiat olivat teorissa selvinneet, koirat käytettiin pikaisesti puskapissillä ja aloitettiin lämmittelemällä muun muassa jalkojen pujottelulla. Myöhemmin koirat pääsivät relaamaan ja nauttimaan venyttelystä. Opimmekin monia helppoja venyttelyliikkeitä sekä jaloille että selälle, poskien ja päänalueen rentouttamista unohtamatta.
Kokonaisuudessaan tuo kolmituntinen hurahti ohi melkoisen nopeasti ja pitääpä myöntää, että emäntäkin viihtyi oikein hyvin. Opin hurjan paljon uutta ja jo ennestään päässä olleita juttuja muistuteltiin paremmin mieliin. Teinkin lupauksen huolestia näistä asioista paremmin ja kiinnittää enemmän huomiota epäkohtiin. Muistakaahan tekin kaikki, kuinka tärkeää se lihashuolto onkaan! Huomenna käännämme kirsut kohti hiihtolomareissua ja pohjoisempaa Suomea, minnekköhän matka? Se selviää loppuviikosta, kunhan ehdin taas kirjoitella. Pysykääpäs mukana ja vinkatkaa kaverillekkin jos pidätte blogistamme. (: Tietysti myös palautteet, risut ja ruusut ovat tervetulleita, rohkeasti vaan kommentoimaan!
Ps. Tulevina viikkoina on luultavasti myös tiedossa pieni kurkistus meidän tarvikelaatikkoon kuvineen päivineen.
Tarinoidemme päänäyttelijänä toimii toukokuussa vuonna 2008 syntynyt suomenlapinkoiraneiti Lecibsin Muusa eli tuttavallisemmin pelkkä Muusa vain.
Muusa on luonteeltaan iloinen ja innokas lapinkoiraneiti, joka rakastaa rapsutuksia ja ihmisten huomiota. Ajaa emäntänsä välillä hulluuden partaalle, mutta ei sille vain kertakaikkiaan voi olla vihainen, kun se katsoo noilla sen ruskeilla nappisilmillään..
Harrastuksiimme kuuluu kaikenlainen temppuilu, agility, satunnaiset mätsärit, pienimuotoisesti toko sekä tietysti lenkkeily. Mukana saattaa vilahdella myös hyppysellinen koiratanssia ja rallytokoa.
Villarullien treeneistä sekä perheemme arjesta, reissuista ja sattumuksista täällä kirjoittelee ihan pian 18 vuotias kuva-artesaaniopiskelija Juuli.
Yritän löytää harrastuksillemme sopivasti aikaa arjen kiireiden lomassa, ja muistaa hellitelläkin pikkuisia hopusta huolimatta. Silloin tällöin imen itseeni tietoa kuin sieni, luen paksuja tieto-opuksia ja uppoudun netin ihmeelliseen maailittymään ja oppmaan jopa tunneiksi, pyrin kehimaan jatkuvasti uutta. Mutta siinäpä sitä työsarkaa vasta riittääkin, nuo hommat eivät lopu ikinä, niin kuin tiedätte. Olen mielestäni kuitenkin myös kehittynyt alkutilanteestani valtavasti, ja ottanut erheistä opiskeni. Kyllä tämä siis tästä!